Saamme viikoittain kysymyksiä, jotka osoittavat, että työttömyysturvasta liikkuu paljon virheellistä tietoa. Kokosimme yhteen 10 yleistä harhaluuloa ansiopäivärahasta ja kerromme, mikä niissä on totta ja mikä tarua.

1. Ansiopäivärahan määrä on 70 % palkasta

Ei pidä paikkaansa.

Ansiopäivärahaa ei lasketa kiinteänä prosenttiosuutena palkasta, vaan sen määrä määräytyy lain mukaisen laskentakaavan perusteella. Siksi päiväraha ei ole kaikilla sama prosenttiosuus aiemmista tuloista.

Esimerkiksi:

• noin 2 000 € kuukaudessa ansainneella päiväraha on noin 1 300 € / kk
• noin 4 000 € kuukaudessa ansainneella päiväraha on noin 2 100 € / kk

Voit arvioida oman päivärahasi määrän kätevästi päivärahalaskurimme avulla.

2. Päivärahan määrä voidaan laskea helposti jäsenmaksujen tai tulorekisteritietojen perusteella

Ei ihan pidä paikkaansa.

Päivärahan laskennassa ei koskaan käytetä jäsenmaksutietoja. Sotekassan jäsenmaksu on kiinteä eikä riipu palkastasi, joten sen perusteella ei voida päätellä tulojasi.

Tulorekisterin tietoja sen sijaan hyödynnämme aina kun mahdollista. Kaikkia päivärahan laskennassa tarvittavia tietoja työnantajan ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa tulorekisteriin. Tämän vuoksi tarvitsemme usein myös lisäselvityksiä sinulta.

3. Etuuden määrä riippuu siitä, mihin kassaan kuulun

Väärin.

Kaikki työttömyyskassat noudattavat samaa työttömyysturvalakia. Ansiopäivärahasi määräytyy aiempien tulojesi ja lain perusteella, eikä kassalla ole harkintavaltaa etuuden suuruuden tai etuusoikeuden suhteen.

Sen sijaan kassojen jäsenmaksut sekä kassan tarjoamat palvelut voivat erota toisistaan.

4. Ammattiliitto tukee minua taloudellisesti työttömyyden aikana

Ei pidä paikkaansa.

Ansiopäivärahaa maksavat vain työttömyyskassat. Ammattiliiton jäsenyys ei vaikuta etuusoikeuteesi tai päivärahasi määrään.

Liitto voi kuitenkin tukea sinua muilla tavoin, kuten tarjoamalla oikeusapua työsuhteeseen tai palkkasaataviin liittyvissä asioissa.

5. Ensimmäinen päivärahahakemus pitää aina tehdä kahdelta viikolta

Ei täysin totta.

Päivärahaa haetaan yleensä kuukauden tai neljän viikon jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit kuitenkin tehdä lyhyemmältä ajalta, vähintään kahdelta viikolta. Halutessasi voit lähettää hakemuksesi myös pidemmältä ajalta.

Huomaa kuitenkin, että päivärahaa on haettava kolmen kuukauden kuluessa haettavan jakson alusta.

6. Karenssin ajalta ei saa lähettää hakemusta

Väärin.

Vaikka karenssin ajalta ei makseta päivärahaa, hakemus kannattaa silti lähettää. Täytä hakemus normaalisti ja merkitse jokaiselle päivälle todellinen tilanteesi (esimerkiksi työtön tai työssä).

Kun lähetät hakemuksen jo karenssin aikana, voimme laskea päivärahasi määrän valmiiksi. Tällöin etuuden maksaminen käynnistyy yleensä nopeammin karenssin päätyttyä kuin silloin, jos lähetät ensimmäisen hakemuksen vasta karenssin jälkeen.

7. Lyhyen tai osa-aikaisen työn vastaanottaminen vie koko etuuden

Ei pidä paikkaansa.

Voit saada työttömyyspäivärahaa myös silloin, kun:

• teet enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä tai
• työskentelet osa-aikaisesti (enintään 80 % enimmäistyöajasta).

Näissä tilanteissa sinulle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, eli työstä saamasi palkkatulot huomioidaan työttömyyspäivärahaa maksettaessa. Saamastasi palkkatulosta 50 % vähentää jaksolta maksettavaa työttömyysetuutta.

Jos otat vastaan yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, päivärahaa ei makseta työjakson ajalta. Jos sinulle maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvausta pitämättömistä lomista, lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksotusajalta ei ole oikeutta päivärahaan. Työttömyyspäivärahan maksu voi kuitenkin jatkua heti työn ja mahdollisen jaksotusajan jälkeen.

8. Alle vuoden työ ei kannata, koska se ei kerrytä uutta työssäoloehtoa

Ei pidä paikkansa.

Työssäoloehdon pituus on 12 kuukautta, mutta sitä voi kerryttää osissa. Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden sisällä. Lisäksi 28 kuukauden seurantajaksoa voidaan pidentää tietyissä tilanteissa (esimerkiksi opiskelun tai työkyvyttömyyden ajalta).

Jokainen kuukausi, jonka aikana sinulle maksetaan palkkaa vähintään 930 euroa, kerryttää uutta työssäoloehtoa yhdellä kuukaudella. Jos palkkaa on maksettu alle 930 euroa, mutta vähintään 465 euroa, kerrytät työssäoloehtoa puolikkaan kuukauden.

Huomaa myös, että uutta työssäoloehtoa ei tarvitse täyttää heti kokonaan, jotta ansiopäivärahaa voidaan maksaa. Jos sinulla on vielä jäljellä päiviä aiemmasta enimmäisajasta, päivärahan maksaminen voi jatkua näiden päivien perusteella, kunnes täytät uuden työssäoloehdon kokonaan.

9. Menetän kerryttämäni työssäoloehdon, jos jään perhe- tai opintovapaalle

Enimmäkseen väärin.

Perhe- tai opintovapaa ei yleensä katkaise työssäoloehtoa.

Jos olet saanut työttömyysetuutta ennen perhe- tai opintovapaata ja sinulla on vielä päiviä jäljellä enimmäisajasta, ansiopäivärahan maksaminen voi jatkua vapaajakson jälkeen.

Jos olet ollut työssä ennen vapaata, perhe- ja opintovapaat pidentävät työssäoloehdon tarkastelujaksoa enintään 7 vuodella. Tämä tarkoittaa, että voit useimmissa tilanteissa saada työttömyyspäivärahaa vapaata edeltävän työssäoloehdon perusteella.

Menetät kerryttämäsi työssäoloehdon vain poikkeustilanteissa, jos:

• olet poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta, tai
• et pidä työttömyyskassan jäsenyyttä voimassa yhdenjaksoisesti.

10. Voin saada ansiopäivärahaa enintään 400 päivän ajalta koko elämäni aikana

Väärin.

Ansiopäivärahan enimmäisajan voi saada useamman kerran elämän aikana.

Työttömyyspäivärahassa on enimmäisaika, joka on 300, 400 tai 500 päivää ja määräytyy työuran pituuden perusteella. Kun täytät työssäoloehdon työttömyyskassan jäsenenä, sinulle voidaan maksaa ansiopäivärahaa enintään tämän enimmäisajan verran.

Voit kuitenkin kerryttää työssäoloehdon aina uudelleen. Joka kerta, kun täytät työssäoloehdon, enimmäisajan laskenta alkaa alusta. Laskenta voi alkaa alusta, vaikka et olisi käyttänyt koko enimmäisaikaa. Se voi alkaa alusta myös vaikka olisit jo aiemmin saanut päivärahaa koko enimmäisajalta.